fbpx

Kari Jakobsson

vihreä kuntavaikuttaja Turusta

8.1.2022
by Kari
Kommentit pois päältä artikkelissa Vaalikonevastauksia 2022

Vaalikonevastauksia 2022

Aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Olen ehdolla aluevaltuustoon Varsinais-Suomessa numerolla 144. Olen koonnut tähän linkkejä eri vaalikoneisiin ja vastauksiini.

Turun Sanomien vaalikone

//www.ts.fi/uutiset/5518027

Paikallisesti ehkä tärkein vaalikone oli tällä kertaa toteutettu yhteistyössä Alma Median kanssa. Kiitos siitä, sillä aiemmissa vaaleissa Turun Sanomien itse käyttämässä palvelussa oli paljon ongelmia. Suoraan omiin vastauksiini pääsee tästä: //www.ts.fi/uutiset/5518027#/vaalipiiri/397/ehdokas/52474

Samaa konetta oli myös mm. Iltalehden vaalikone: //www.iltalehti.fi/aluevaalit-2022/vaalikone#/

Nosto vaalikoneesta: ”Hyvinvointialueen muut kunnat jäävät päätöksenteossa Turun jalkoihin.”

Vastasin olevani eri mieltä vaikka täyttä varmuutta asiasta ei tietenkään voi olla. Kuntayhteistyö Turun seudulla on ollut luokattoman huonoa ja hyvinvointialueella sen on vaan onnistuttava, jotta hyvinvointipalvelut eivät rampaudu.

Ylen vaalikone

//vaalikone.yle.fi/aluevaalit2022

Linkki omiin vastauksiini: //vaalikone.yle.fi/aluevaalit2022/5/ehdokkaat/1218

Nosto vaalikoneesta: ”Asiakasmaksujen tulisi olla sidonnaisia asiakkaan tulotasoon.”

Vastasin olevani jokseenkin eri mieltä. Vaikka julkisen terveydenhuollon osalta olisi reilua, että palveluista maksettaisiin maksukyvyn mukaan, pidän silti tärkeämpänä, että maksuperusteet ovat yksinkertaiset. Palvelut rahoitetaan kuitenkin pääosin veroilla, joten rahoituksen kerääminen perustuu jo tulotasoon.

Sanoman vaalikone

Helsingin Sanomien vaalikone: //www.vaalikone.fi/alue2022/

Ilta-Sanomien vaalikone: //www.is.fi/politiikka/art-2000008477683.html

Vastaukseni Hesarin vaalikoneessa: //www.vaalikone.fi/alue2022/ehdokkaat/262/3675

Nosto vaalikoneesta: ”Terveyspalveluita tulee siirtää Turusta helposti saavutettaviin kehyskaupunkeihin, kuten Kaarinaan tai Raisioon.”

Vastasin olevani jokseenkin eri mieltä. Tulkitsin saavutettavuudella tässä tarkoitettavan sitä, että henkilöautolla on helpompi päästä palveluiden luo. Seudulla joukkoliikenne keskittyy Turkuun ja sen näkökulmasta alueellinen saavutettavuus on parhaimmillaan keskuskaupungissa.

22.12.2021
by Kari
Kommentit pois päältä artikkelissa Aluevaalit tulevat – miksi olen ehdolla?

Aluevaalit tulevat – miksi olen ehdolla?

Ensimmäiset hyvinvointialueiden aluevaalit järjestetään 23.1.2022 ja ennakkoäänestys alkaa jo 12.1. Vaikka vaaleihin on aikaa vain kuukausi, eivät tulevat vaalit ole nousseet kovin suureksi puheenaiheeksi. Edes siitä huolimatta, että esimerkiksi Varsinais-Suomessa hyvinvointialueesta tulee maakunnan suurin työnantaja ja Turun kaupungin budjetista yli puolet siirtyy sote-muutoksen myötä alueelle.

Miksi olen ehdolla aluevaaleissa? Ehdokaslistoille aluevaalit ovat vetäneet suureksi osaksi jo tunnettuja poliitikkoja, sote-alan työntekijöitä tai muuten aiheesta kiinnostuneita. Hoiva ja huolenpito ei ole niinkään omaa alaa, mutta alueiden vastuulla on myös runsaasti teknisiä ja hallinnollisia asioita. Tuon aluevaltuustoon asiantuntemusta laajoista tietojärjestelmistä ja niiden hankinnasta sekä tiedonhallinnasta, digitalisaatiohankkeista ja sähköisestä asioinnista. Ja sivutoimisena terveysalan perheyrittäjänä myös näkemystä pienyrittäjien roolista kokonaisuudessa.

Varsinais-Suomi kuuluu ns. sirpalemaakuntiin, joissa palveluja ei tuota yhtymä vaan pääasiassa kuntaorganisaatiot. Joillakin alueilla ollaan jo selvästi pidemmällä yhteistyössä. Hyvinvointialueilla ei päätetä ainoastaan palveluiden sijoittumisesta tai järjestämisestä. Varsinais-Suomen maakunnassa on peräti 41 erillistä sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmää, mikä tekee kokonaisuudesta maan hajanaisimman. Palvelut myös muodostuvat sekä julkisesta että yksityisestä toiminnasta. Tämän sopan keittely vaatii rauhallista otetta ja ymmärrystä siitä, että tietojärjestelmien hallittu yhdistäminen on jopa pidempi prosessi kuin vaikkapa terveysasemien uudelleenjärjestely.

Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliohjelmaan voi tutustua täällä: //www.varsinaissuomenvihreat.fi/aluevaalit/aluevaaliohjelma-2022/

8.6.2021
by Kari
Kommentit pois päältä artikkelissa Parempaa yhteiskuntaa arkijärjellä – vai sittenkin perehtymisellä ja vaivannäöllä?

Parempaa yhteiskuntaa arkijärjellä – vai sittenkin perehtymisellä ja vaivannäöllä?


Erään puolueen paikallisosaston kuntavaalisloganina on “arkijärjellä parempi kaupunki”. Tämä kuulostaa arkijärjellä ajatellen hyvältä. Mutta saadaanko sillä kuitenkaan oikeasti parempia päätöksiä? Tarvitaanko kunnallisessa päätöksenteossa arki-, maalais- tai kaupunkilaisjärkeä, vai olisiko kuitenkin viisaampaa perehtyä selvityksiin ja asioiden taustoihin?

Olemme voimakkaasti sitä mieltä, että perehtyminen on tärkein asia päätöksenteossa. Arkijärkeä tarvitaan, mutta kunnissa päätetään hyvinkin suurista ja monimutkaisista kokonaisuuksista. Silloin mikään ei voi korvata kunnollisia selvityksiä.

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä toimii useissa vaalikoneissa toistunut kysymys maksuttomasta joukkoliikenteestä. Me Vihreissä haluamme kehittää joukkoliikennettä ja sen kulkumuoto-osuutta kaupunkiliikenteessä. Arkijärjellä voisi ajatella itsestäänselvyytenä, että maksuton joukkoliikenne nostaisi joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Varsin tunnetussa Tallinnan tapauksessa näin oli aluksi käynytkin. Jos ilmaiset ämpärit kelpaavat, on maksuttoman joukkoliikenteenkin oltava toimiva vetonaula.

Todellisuudessa joukkoliikenteen hinta on käytön esteenä melko harvalle. Sitä enemmän käyttöä Turun seudulla rajoittavat harva vuoroväli, sopimaton liikennöintiaika, matkustamisen hitaus ja bussin vaihtaminen. Jos nämä liikennöinnin perusasiat eivät ole kunnossa, joukkoliikenne ei palvele tarkoitustaan millään hinnalla. Mikäli satsaamme resurssit maksuttomuuteen emmekä palvelutasoon, tuloksena on kuormittuneempi ja kalliimpi versio nykyjärjestelmästä.

Tallinnassakin maksuttomuuden lopulliset tulokset ovat vähintäänkin ristiriitaisia. Ilmaisuus on lisännyt julkisen liikenteen käyttöä, mutta vähentänyt kävelyä ja jopa lisännyt autoilua. Käyttäjämäärän lisääntyminen ei lisää joukkoliikenteen tuloja vaan lähinnä sen ruuhkaisuutta, eikä mahdollista palvelun parantamista. Esimerkiksi Turun Föli-liikenteessä lipputuloilla katetaan normaalioloissa lähes ⅔ kuluista. Lisääntyneet käyttäjämäärät näkyvät lisääntyneinä lipputuloina, mikä mahdollistaa palvelun jatkuvan parantamisen. Tallinnan kokeilua ei ainakaan suoraan sellaisenaan ole mitään syytä siirtää Turkuun.

Yhteiskuntatieteissä arkitiedon ja tutkitun tiedon erot tunnistetaan. Nykytilaa kuvaavia tutkimuksia saatetaan kutsua jopa mediassa “nollatutkimuksiksi”, koska saman asian olisi voinut todeta myös intuitiivisesti tai oman kokemuksen perusteella. Arkitiedon perusteella tehty päätelmä ei välttämättä kuitenkaan ole totuus eikä varsinkaan tieteellisin metodein koeteltu. Arkijärjelle on paikkansa arjessa sekä elämän pienissä ja suurissa päätöksissä, mutta siihen ei yhteiskunnan monimutkaista päätöksentekoa ole hyvä perustaa.

Kari Jakobsson, Yhteiskuntatieteitä harrastuksena opiskeleva diplomi-insinööri, kuntavaaliehdokas Turussa (397)

Jakke Mäkelä, Joukkoliikenneintoilija ja fyysikko, kuntavaaliehdokas Turussa (424)

Kirjoitus julkaistu myös Tieteen ja teknologian vihreiden (Viite) tiedepuolue.fi -sivulla: //www.tiedepuolue.fi/2021/06/07/parempaa-yhteiskuntaa-arkijarjella-vai-sittenkin-perehtymisella-ja-vaivannaolla/