fbpx

Kari Jakobsson

vihreä kuntavaikuttaja Turusta

26.1.2021
by Kari
Kommentit pois päältä artikkelissa Miksi jälleen kuntavaaliehdokkaaksi?

Miksi jälleen kuntavaaliehdokkaaksi?

Vuoden 2017 kuntavaaleissa tein päätöksen ehdolle lähtemisestä äkkiä, koska aikaa yhteydenotosta ehdokaslistojen sulkeutumiseen oli hyvin vähän. Tiesin melko hyvin mihin olin pyrkimässä, mutta puoluetoiminta oli itselleni täysin uutta. Puoluevalinnassa ei ollut mitään epäselvää vaikka en koskaan aiemmin jäsen ollutkaan. Siltä taustalta tuntui erikoiselta olla kuntavaaliehdokas ja melko intensiivisesti mukana edustamassa puoluetta tuntematta kovinkaan paljon sen sisäistä toimintaa tai muita ehdokkaita. Oli hankalaa kääntää vaalimökillä keskustelua tuleviin kuntavaaleihin kun kansalaiset haastoivat ehdokasta esimerkiksi puolueen valtakunnanpolitiikasta.

Tällä kerralla tilanne on täysin erilainen. Puolueen paikallistoiminta on tullut hyvinkin tutuksi valtuustoryhmässä varavaltuutettuna ja luottamushenkilönä liikuntalautakunnassa. Puolueen puheenjohtajia, kansanedustajia ja euroedustajiakin on tullut tavattua vaikka kiinnostukseni onkin paikallistoiminnassa. Täällä olen nyt kolmatta vuotta Turun Vihreät ry:n hallituksessa ja toista vuotta sen puheenjohtajana. TV on jäsenmäärältään yksi Suomen suurimmista vihreistä jäsenyhdistyksistä. Lisäksi olen mukana kunnallisjärjestön hallitustoiminnassa ja vaaleja valmistelevassa työryhmässä. Moni kuntavaaliehdokas on tullut kauden aikana tutuksi ja täysin uudetkin sen verran mitä koronatilanne on mahdollistanut.

Vihreä valtuustoryhmä vakuutti minut nopeasti osaamisellaan, perehtymisellään, ratkaisukeskeisyydellään ja keskustelukulttuurillaan. Kunpa jokaisessa muussakin valtuustoryhmässä oltaisiin yhtä hyvin perillä päätettävistä asioista ja haettaisiin ongelmiin yhdessä ratkaisuja yhtä suurella tahdolla. Vaikka ryhmä on pullollaan osaavia päättäjiä, olen silti kokenut, että minullakin on tälle ryhmälle paljon annettavaa nyt ja jatkossa. Päätöstä ehdolle lähtemisestä ei tarvinnut tulevien vaalien osalta venyttää ja minut nimettiinkin ehdokkaaksi ensimmäisten joukossa kesäkuussa.

Viime kuntavaaleissa suurin motivaationi lähteä ehdolle oli koventunut poliittinen ilmapiiri, jossa koin että kaltaisteni hiljaisempienkin toimijoiden on aika nousta esiin ottaa paikallisesti vastuuta yhteisistä asioista. Siltä osin tilanne ei ole mihinkään muuttunut. Eivätkä oikeastaan poliittiset tavoitteenikaan. Haluan yhä edistää kaupunkilaista tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa, jossa erityisinä kiinnostuksen kohteinani ovat mm. lapsiperheet, kaupunkisuunnittelu, liikenne, liikunta ja tekniikka.

15.5.2020
by Kari
Kommentit pois päältä artikkelissa Resurssiviisaus fiilisten edelle liikuntapaikkakeskusteluun

Resurssiviisaus fiilisten edelle liikuntapaikkakeskusteluun

Teksti on julkaistu mielipidekirjoituksena Turun Sanomissa 15.5.2020
//www.ts.fi/lukijoilta/4952297/Resurssiviisaus+fiilisten+edelle+liikuntapaikkakeskusteluun

Valmistelussa oleva liikuntapaikkaverkoston päivityssuunnitelma nousi ratapihahankkeen liitteestä yleiseen keskusteluun kun hankkeen yhteydessä pohditaan Turkuhallin mahdollista uusiokäyttöä. On tärkeää, että liikuntaolosuhteista keskustellaan ratapihahankkeen kohtalosta riippumatta. Oleellinen kysymys on mielestäni se, millainen liikuntapaikkaverkosto on kaupungille toimiva ja resurssiviisas, eikä se miten saamme Turkuhallin mahdollisesti uusiokäytettyä. Ensimmäisessä laskelmassa ei nähty taloudellista perustetta muuttaa Turkuhallia kaupungin liikuntatiloiksi, joten liikuntatilojen keskittäminen Artukaisiin vaatisi vahvoja toiminnallisia tai parempia taloudellisia perusteita. Perusteeksi ei riitä se, että tyhjäksi mahdollisesti jäävälle hallille olisi hyvä löytää jotain käyttöä.

Osa taloutta on myös investoinnin vaikuttavuus. Kun rakennamme kallita liikuntaolosuhteita, pitää niille olla myös mahdollisimman paljon käyttöä koko päivän aikana. Puolentoista kilometrin etäisyydellä Turkuhallista on vain kaksi peruskoulun kouluyksikköä kun niitä on Impivaaran jäähallilta tai keskeltä Itäharjun teollisuusaluetta mitattuna viisi. Kupittaan ympäristössä toimivat myös urheiluakatemia ja liikuntapainotteiset koulut. Impivaara on lisäksi kahden runkolinjan risteyksessä ja Kupittaa-Itäharjun tavoin potentiaalisen raitiotiereitin varressa. Riskinä on se, että Artukaisiin rakentuisi liikuntakeskus, jonka saavutettavuus olisi hyvä ainoastaan autolla ja käyttö painottuisi pelkästään iltaan. Se ei olisi järkevää yhteisten rahojemme käyttöä varsinkin kun talous on tiukalla ja investointilista muutenkin pitkä.

Liikunta-asioissa katseet kohdistuvat usein kerralla korkeintaan muutamaan lajiin ja niiden olosuhteisiin. Siksi on tärkeää, että verkostoa katsotaan kokonaisuutena rauhallisesti kaikki osapuolet huomioiden. Moni liikuntapaikka on elinkaarensa päässä, vuokrasopimuksia on päättymässä, oppilaitosten saleja poistumassa eivätkä nykyiset tilat monissa lajeissa ole tälläkään hetkellä riittävät tai asianmukaiset. Vaikka verkostosuunnitelman päivitys tuli esiin ratapihan areenaan liittyvänä asiana, siinä on kuitenkin kyse ihan perustason liikuntaolosuhteista ja pääasiassa eri syistä käytöstä poistuvien tilojen korvaamisesta tarkoituksenmukaisilla tiloilla. Liikuntapaikkojen kunto, toimivuus ja helppo saavutettavuus ovat olennaisia tekijöitä kun liikkumattomuuden aiheuttamia kustannuksia pyritään vähentämään.

19.9.2019
by Kari
Kommentit pois päältä artikkelissa Liikkumattomuuden 7 miljardin kustannuksia ehkäistään liikkumiseen kannustavalla ympäristöllä

Liikkumattomuuden 7 miljardin kustannuksia ehkäistään liikkumiseen kannustavalla ympäristöllä

Teksti on julkaistu Vihreän valtuustoryhmän kannanottona Turun vihreiden nettisivuilla 19.9.2019. Se julkaistiin myös uutisena kaupunkilehti Turkulaisen ja Aamuset-lehden verkkouutisissa.

Tällä viikolla vietetään Euroopan laajuista liikkujan viikkoa. Teemaviikon aikana kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia arkisia liikkumisvalintojaan. Turun vihreä valtuustoryhmä haluaa teemaviikolla korostaa päätöksiä, joilla voidaan tukea kaupunkilaisia tekemään kestävämpiä liikkumisvalintoja.

Liikkumattomuus aiheuttaa ymmärrettävästi kansanterveydellisiä ongelmia, mutta myös suuria kustannuksia. Tarkkoja taloudellisia menetyksiä on vaikea mitata, mutta niiden on arvioitu olevan Suomessa vuotuisesti jopa yli 7 miljardin euron tasolla. Mukana on suorien terveydenhuoltokustannusten lisäksi mm. tuottavuuskustannuksia ja tuloverojen menetyksiä, kertoo liikuntalautakunnan jäsen Kari Jakobsson.

Liikkumattomuuden ehkäisemiseksi on tehty töitä kaupungin liikuntapalvelukeskuksessa. Ongelman taklaaminen ei ole kuitenkaan pelkästään liikuntatoimen asia. Harrastamisen tai urheiluseurojen tukeminen tai edes matalan kynnyksen ohjattujen liikuntaryhmien lisääminen ei tähän laajaan ongelmaan riittävällä tavalla pure. Tehokkaammalla kaupungin toimijoiden yhteistyöllä mahdollistettaisiin liikkumista paremmin myös arjessa. 

Kouluissa tehdään hyvää työtä kouluaikana, mutta koulumatkojen kulkemiseen jalan tai pyöräillen pitäisi kannustaa enemmän. Terveydenhuollossa olisi mahdollista määrätietoisemmin ohjata liikuntapalveluiden ja liikunnallisemman elämäntavan pariin. Kaupunkisuunnittelussa pitäisi asettaa tavoitteeksi kestävään liikkumiseen kannustavan terveellisen ja turvallisen ympäristön luominen niin lapsille kuin vanhuksille. Tällaisten toimenpiteiden kohdalla ei puhuta niinkään kustannuksen lisäämisestä vaan näkökulman muutoksesta, luettelee vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Saara Ilvessalo, joka johtaa myös Turun kaupunkiympäristölautakuntaa.

Turun nykyinen taloustilanne on vakava, mutta sitä käsitellessä pitää myös ymmärtää katsoa eteenpäin. Vihreä valtuustoryhmä muistuttaa, että on päättäjien vastuulla rakentaa ihmisten arjen ympäristöstä sellainen, että se kannustaa kävelemään ja pyöräilemään autoilun sijaan. Liikkumattomuuden aiheuttamia kustannuksia vähentämällä paitsi kevennetään tulevaisuuden talouspaineita, myös edistetään ilmastoystävällistä yhteiskuntaa.

Liikkuminen kaupungissa muuttuu koko ajan. Joukkoliikenne kehittyy, kaupunkipyörät ovat tulleet osaksi matkaketjuja, yhteiskäyttöautopalveluita on jo useita Turussakin ja autonomista liikennettä odotellaan. Autoilun vähentäminen parantaa lähiympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kokonaisuudessaan liikkumismahdollisuudet paranevat, kun tarpeetonta autoilua vähennetään. Samalla tarpeelliselle liikenteelle jää enemmän tilaa. Kestävämpi ja liikkuvampi arki on kaikkien kaupunkilaisten eduksi, summaavat Jakobsson ja Ilvessalo.